Kilpailukyky_sopimus

Hei SuPer aktiivit, Olette varmasti nähneet ja kuulleet, että STTK on hyväksynyt kilpailukykysopimuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että kun SuPerin hallitus to–pe 3. - 4.3. keskustelee tehdystä ratkaisusta ja sitten päättää, aloitammeko alakohtaiset neuvottelut, silloin vasta alkaa SuPerin neuvottelu, kuitenkin saaduilla ehdoilla. Laitan tähän vielä vähän selvitystä tästä kilpailukykysopimuksesta ja mitä seuraavaksi. Moni on varmaan sitä mieltä, että ay-liike on niellyt hallituksen esittämät väitteet kilpailukykyongelmista. Tilastot ovat kuitenkin olleet todella huolestuttavia ja kun mietitään, miten paljon on tullut lisää työttömiä, on meidän, siis ay:n, tehtävä jotain. Ajatuksena on, että jos tämä paketti saadaan kasaan ja se rauhoittaa työmarkkinat - lue: ei lisää palkkakustannuksia - niin siitä pitää seurata investointien kasvua, jolloin työllisyys lisääntyy. Kaikkien superilaisten palkka tulee veroeuroista, joten ei ole ihan sama, miten paljon työssäkäyviä on. SuPerin tavoite on, että meidän jäsenillä on työpaikka ja siitä säällinen palkka ja kohtuullinen työnkuorma, siis henkilöstömäärä on edelleen tärkeä. Koko tässä yhteiskuntaneuvotteluprosessissa hallituksella on ollut yksi iso kivi koko ajan, se on ollut julkinen puoli ja siellä olevien työntekijöiden määrä ja heidän palkka. Olen monissa eri tapaamisissa sanonut, että tämä hallitus ei arvosta mitenkään hyvinvointipalvelujen tuottajia eli työntekijöitä, vaikka juhlapuheissa muuta väittääkin. Tämä hallitus on ohjelmassaan linjannut tekevänsä monia eri heikennyksiä palkansaajille, eritoten julkisen puolen työntekijöille. Jos tällä hallituksella olisi ollut kanttia sanoa, että julkisen puolen palkat -15 % niin se olisi silloin ollut heille hyvä. Se hyvä puoli tässä on se, että PM on sanonut, ettei pakkolakeja ei tarvita. Nyt keskusjärjestötasolla saatu neuvottelutulos on - niihin kaikkiin mitä hallitus halusi ja oli kirjoittanut hallitusohjelmaansa - parempi, eli sl-rahan leikkaus, 8 vuosilomapäivää julkisella puolella vähemmän, arkipyhien vaihtaminen tai niiden tekeminen normaaleiksi työpäiviksi jäivät pois. Tässä kaikessa oli se noin 10 - 15 % palkan alenema tavoitteena. Varmasti tulee mieleen paljon kysymyksiä, joihin ei ole valmiita vastuksia, mutta laitan tähän muutamia asioita, jotka nyt ovat sopimuksessa tai elementtejä, joita voidaan käyttää. Mikään tasapuolinen paperi tämä ei ole, kun lomarahaleikkaukset, vaikka määräaikaisina, kohdistuu vain julkiselle puolelle, mutta heikoista sopimuksista paras. En voi sanoa miten neuvotteluja jatkamme, jotta saamme sen mitä haluamme. Nyt neuvotteluissa on paljon sellaisia elementtejä mm. veronkevennykset, joista hallitus voisi tehdä päätöksiä jo kevään kehysriihessä, että voimme saada siitä edes kohtuullisen neuvottelutuloksen. Hallitusohjelmassa on linjattu, että mahdollisia veronkevennyksiä arvioidaan vasta ensi vuonna. Silloin myös tiedetään palkkaratkaisut ja onko yhteiskuntasopimus mennyt läpi. Minusta näitä veronkevennyksiä pitää kohdentaa pieni- ja keskituloisille, niille jotka pyörittävät Suomen taloutta. Tärkeitä päivämääriä: 31.5. alakohtaiset neuvottelutulokset pitää olla valmiit ja ilmoitetaan STTK:lle. 1.6.2016 keskusjärjestöt ilmoittavat maan hallitukselle vastaukset ja maan hallitus katsoo onko tarpeeksi kattavuutta. Jos mietitte, miten Yrittäjien toimitusjohtaja Järventaus sanoi, hän on todella pettynyt kun ei paikallisesti pystytäkään sopimaan työajoista, palkoista, palkanlisistä ja muista korvauksista. Tämä olisi ollut todella vaikea asia jos olisi toteutunut. Hyvää tässä on se, että ns. kriisi- tai selviytymislauseke on määriteltävä kunnolla, eli täytyy olla suuria taloudellisia vaikeuksia, jolloin työvoiman vähentämistarve on pakko. Henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeus on turvattava. Tarkoittaa, että luottamusmiesten toimintaedellytyksiä kehitetään. Asiat, jotka olivat pöydällä, mutta jotka saatiin säästettyä: Koulutusmäärärahojen leikkaus, jossa haluttiin, että perusosa olisi lainaa, jolloin 1400 e olisi laskenut 770 euroon, joka kohdistuu monissa tapauksissa juuri ammatinvaihtajiin, joiden edellinen työ on lopetettu. Kolmikantainen valmistelutyö jatkuu, tämä oli iso asia varsinkin, jos lukee mitä heikennyksiä työnantajapuoli olisi vaan halunnut tehdä. NYT se joka on tärkein juttu. JOS TEITÄ AMMATTIYHDISTYKSEN JÄSENIÄ OLISI OLLUT VÄHEMMÄN NIIN HALLITUS OLISI OLLUT VOIMAKKAAMPI JA PÄÄSSYT TAVOITTEISIINSA. Liiton voima on jäsenissä. t. Silja